lauantai 17. syyskuuta 2016

Maalari maalasi taloa

Phuuh. On kuulkaa maalattu! Voiton puolella ollaan jo, mutta vielä on hommaa useammaksi päiväksi. Toivotaan, että vesisateet pysyvät vielä poissa. Tänä syksynä saadaan sudittua pintaan vain ensimmäinen, ohennettu, kerros ja ensi keväänä sitten otetaan uusi kierros (tai kaksi) ohentamattomalla tavaralla. Tältä täällä näyttää nyt. Keskeneräistä ei saisi arvostella, mutta mitäs tykkäät? 




Maaliksi valikoitui Virtasen Maalitehtaan 4 Öljyn Laatumaali ja toistaiseksi ei ole kyllä mitään pahaa sanottavaa. Kerrassaan mainio maali. Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, niin seinän väri on maalarinvalkoinen eli G497. Nurkkalaudat yms. maalataan sävyllä RAL 7046 ja uusien (tehdasvalmisteisten tusina) ovien sävy on samasta kartasta, mutta vaaleampi RAL 7040. 

Tuo tumma siniharmaa tuli kuvioihin ihan viime metreillä. Alkuperäinen suunnitelma oli käyttää sen tilalla puhdasta valkoista, jolloin ainoastaan ovet olisivat olleet vaaleanharmaat. Tämä vaihtoehto alkoi kuitenkin tuntua liian pliisulta ja niinpä lisättiin hommaan vähän väriä. Nyt kun kokonaisuus alkaa vähitellen hahmottua, tuntuu päätös oikealta. Ikkunoiden smyygilautoja maalatessa olen kylläkin ehtinyt miettiä moneen kertaan, että pitikö tässäkin mennä vaikeimman kautta? On nimittäin kohtuullisen kuumottavaa maalata, kun virheisiin ei juuri ole varaa - valkoinen paljastaa pienetkin lipsahdukset armotta.

Myös katto on edistynyt kivasti. Toinen lape alkaa olla valmis. Se on edelleen pressujen suojassa, joten kuvaa en nyt tähän hätään saanut. Seuraavalla kerralla näytän sitten senkin.

Aurinkoista viikonloppua!


tiistai 6. syyskuuta 2016

Katolla ja keittiössä

No, niin! Katolla ollaan! Aloituskokous on pidetty ja ensimmäinen lape kuorittu. Kerrosten alta paljastui mielestäni hurjan kaunis graafinen kuvionti. Viehätys tosin hieman himmeni, kun kuulin, että kuvioinnin ovat aikaansaaneet katossa olleet asbestilevyt. Kääks. Onneksi ne on kuitenkin poistettu jo joskus aiemmin.




Mitäs muuta? Vaikka sisustushommiin on vielä pitkä matka, ovat ajatukset niissä hyvinkin tiiviisti. Erityisesti keittiötä olen pohdiskellut paljonkin, ja joitakin hankintojakin jo tehnyt. Keväällä ostimme ison erän valkoista 20x20 laattaa, jota tullaan näkemään myös keittiössä. Oikeastaan aika isonakin pintana. Lisäksi haluan ehdottomasti johonkin tehosteeksi Studio Hilpeän Kukkilintu -laattaa. Se muistuttaa kauniilla tavalla pohjoiskarjalaisista juurista. Väri on vielä päättämättä, mutta sitä ehtii vielä miettiä. 

Kaapistot tulevat olemaan yhdistelmä uutta ja vanhaa. Tällä viikolla odottelen saapuvaksi muutamaa keittiöpalapelin osasta, jotka netistä (näkemättä...hehheh) shoppailin. Toivotaan, että ostokset ovat onnistuneet. Aiemmin olemme ehtineet hankkia jo Högforsin Siro Maja puuhellan, joten oikeastaan kaikki ne osat, joita on joutunut vähän metsästämään, on nyt hankittu. Loput löytyvät helposti - tarvitsee vain kävellä IKEAan ja lisäksi klikkailla tavaraa ostoskoriin parissa muussa nettiputiikissa.




Ai, niin! Jääkaappikin löytyy jo! Smegistä olen haaveillut vuosia, mutta suolainen hinta on toiminut oivana karkottimena. Löysin kyllä haluamani kaapin huomattavasti Suomen hintoja edukkaammin Euroopasta, mutta halpa se ei olisi ollut sieltäkään tilattuna. Schaub-Lorenzin retrokaappi houkutteli edullisuudellaan, mutta joku siinä vain tökki. Erityisesti se, ettei valkoinen kuulu värivalikoimaan. Pistettiin sitten riita poikki ja valittiin jotain näiden kahden välistä eli Bompani. Etelänaapurista (E-kodinkoneet) kaapin tilasin ja homma toimi kuin junan vessa. Alle viikko ja kaappi törötti keskellä keittiönlattiaa. Sopii toivoa, että mikäli ongelmia kaapin käyttöön oton jälkeen ilmenee, toimii homma myös silloin yhtä hyvin. Ensisijaisesti keskitytään kuitenkin toivomaan, että kaappi toimii moitteetta :)



Lopuksi vielä kuva meiltä nyt. Tai no, ei nyt, vaan viime keväänä. Nyt meillä eletään lähinnä jatkuvassa epäjärjestyksessä :D Saatte kuitenkin ehkä vähän kiinni siitä, millaisessa ympäristössä viihtyvä tyyppi täällä blogin takana hääräilee.




Kivaa loppuviikkoa sulle! Me jatketaan sade-ennusteiden tuijottelua. Nyt näyttäis siltä, että loppuviikolla maalataan! Jee!

perjantai 2. syyskuuta 2016

Ohopsista...

...kun on aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Kesäkin on jo ehtinyt vaihtua (alku)syksyyn. Remontin suhteen ollaan kuitenkin edistytty merkittävästi. Ulkovuori alkaa olla kohta maalausta vaille valmis ja sitten onkin aika kiivetä katolle. Itse aion tosin pysyä tiukasti maankamaralla ;)

Vanhan talon kanssa joutuu aina vähän jännittämään, mutta toistaiseksi se on ollut turhaa. Toisaalta on myös erittäin lohdullista tietää, että mahdollisesti paljastuvat isotkin vauriot ovat yleensä korjattavissa. Meillä jouduttiin alimpia hirsiä vähän paikkaamaan etukuistin molemmin puolin. Tiedossa oli, että jos jossain on pehmeää odotettavissa, niin juuri tässä. Positiivinen yllätys sen sijaan oli, että selvittiin näin pienin korjauksin. Yhtään pätkää ei tarvinnut vaihtaa. Pahimmat vauriot olivat tuollaisia mikä kuvassa - eli eivät pahoja ollenkaan. Suurin osa oli aikaa myöten kuivanut, mutta yksi kohta oli selvästi kostea ja se sai vähän aikaa kuivahtaa.




Kuistin rakenteet itsessään olivatkin sitten ihan haperoa. Kuisti oli notkahtanut eteenpäin ja kun koko komeus paljastui, niin alkoi jotenkin jännästi tuntumaan siltä, että olisi saattanut pian notkahtaa vielä vähän lisää. Iiks. Onneksi kulku sisälle järjestyi korjauksen ajaksi sivuoven kautta. Hetken aikaa meillä oli tuollainen aika ilmava versio vai onks tää nyt sellainen avokuisti? ;) Kuvassa näkyy myös kiva pieni bonus, joka oli piilotellut ulkoverhouksen alla. Pikkuikkuna! Jei! Vanhoissa julkisivukuvissa se näkyykin, mutta on meillä jostain syystä jossain vaiheessa piilotettu. Ikkunan takana on pikkumakkarin (ent. Ratamestarin toimisto) vaatehuone. Samalla selvisi sekin, miksi ko. tila on ollut talvisin niin kylmä. Ikkuna-aukko oli nimittäin vain levytetty piiloon, ilman minkään valtakunnan eristeitä. Hrrrr.... Nyt ikkuna saa tietenkin jäädä näkyviin ja tuo kaivattua lisävaloa, kun pikkueteinen ja vaatehuone yhdistyvät isommaksi tuulikaapiksi. Tallella oli ainoastaan sisäpokat ja karmejakin oli rouhittu aika kovalla kädellä, joten Restaurointipuusepät Nuutti sai vielä pienen lisähomman muiden ikkunoiden kunnostuksen ja yläkerran ikkunoiden tekemisen lisäksi.




Yläkerrassa on sielläkin tapahtunut edistystä. Purkuhommat hoidettiin itse, minkä jälkeen imuauto kävi imaisemassa välipohjan eristeet uumeniinsa. Oli työmiesten mukaan kuulema parhaat tämän ikäisessä talossa nähdyt välipohjan eristeet, kun ei hiiren kolojakaan missään. Ja olihan sitä eristettä paljon. Mikäli nyt ihan oikein muistan, niin ensin muha, sitten tiivistys savella/hiekalla, taas muha ja sitten vielä koksikerros. Massiivinen paketti enivei. Tyhjenneltäis sitä varmaan vieläkin, jos oltais päädytty hoitamaan homma itse. Kolmesta kohtaa paljastui seinähirressä pieniä lahoja, mutta ei mitään isompaa. Kaikki hyvin siis ylhäälläkin.




Välillä on pitänyt fiilistellä näkymiä tulevan makkarin ikkunasta. Ei valittamista. Ps. Tuon imuauton letkun ristin Boaksi. Aika kuvaava eikö?




Ja nyt täällä näyttää tältä eli aika hyvältä. Ei ihan vielä joka sivulla, mutta melkein. Tänään pääsivät kunnostetut ulkopokatkin paikoilleen. Niin kovin ihanaa on seurata muutosta, kun sitä on liki kolme vuotta suunniteltu, pohdittu ja siitä haaveiltu. Tavallaan se ei edes näytä isolta ja siitä tietääkin, että ollaan oikeillä jäljillä. Meille (ja Museovirastolle) kun on tärkeää, että talon ilme säilyy mahdollisimman pitkälti ennallaan. Kovasti näyttää ainakin omaan silmään siltä, että tämä tavoite myös saavutetaan.




Palataan asiaan taas, kun on uutta kerrottavaa. Viimeistään silloin, kun Ratamestari saa uuden maalin pintaansa. Maalit on jo ostettu ja sen verran voin paljastaa, että Virtasen Maalitehtaan 4 öljyn laatumaaliin päädyimme. Väri jääköön vielä arvoitukseksi - ainakin osalle ;)